Päättyvällä viikolla saatiin taas 32 tietokonetta luovutuskuntoon.

Lions Club Espoo City on koko Karjala-keräyksen ajan keskittynyt vaatekeräyskampanjoiden ohella uudelleenasentamaan vanhoja tietokoneita Karjalaan. Koneita on saatu joistain firmoista sekä yliopistolta. Kyseessä ovat koneet, jotka niiden aiempi omistaja on poistanut kirjanpidosta, tyhjentänyt ja toimittanut elektroniikkajäteroskalavoille. Vapaaehtoinen asennusporukka on sieltä laitteita kerännyt, vaihtanut rikkinäisiä osia, lisäillyt puuttuvia osia kuten vaikkapa puuttuvia muistikampoja ja asentanut koneisiin uudelleen niiden kyljissä olevien lisenssitarrojen mukaiset käyttöjärjestelmät. Alustavan asennuksen jälkeen koneista otetaan tiedot ja sarjanumerot ylös ja ne toimitetaan Karjalan Avulle ja edelleen rajan taakse Laatokan Karjalassa oleville vastaanottajille. Yhtenä välivaiheena koneisiin vielä asennetaan Venäjän puolella kyrilliikka sekä tarroilla tai sulattavilla stansseilla merkataan kyrilliset kirjaimet näppäimistöihin.

Koneiden saajat ovat aina laitoksia. Esimerkiksi monien Laatokan Karjalan koulujen, sairaaloiden ja vanhainkotien henkilökunta käyttää niitä. Niistä on myös rakennettu opetusluokkia esimerkiksi livvinkarjalankielisen Chalnan kylän suomalaiseen kulttuurikeskukseen sekä Värtsilän kunnantalolle Karjalassa. Vanhimmista koneista monet ovat päätyneet vammaisten ja mielisairaiden hoitolaitoksiin, joissa vanhanmallinen kone ja yksinkertainen vanhanaikainen PC-pelikin viihdyttää hoidokkia tyytyväisenä usein tuntikausia yhteen menoon.

Romutettuja ja "roskisdyykattuja" koneita kysellään yhtä mittaa. Niitä haluaisivat niin laitosten henkilökunta, opiskelijat, eri järjestöt, sadat yksityishenkilöt kuin monet, monet muutkin toimijat. Niitä on pyydetty myös jo useampaan Afrikan maahan ja niitä ovat kärkkymässä myös monet firmat, jotka haaveilevat tekevänsä niillä rahaa. Vastaus 99,9% tapauksista on kuitenkin ei. Ensinnäkin koneita ei voi antaa kaikille halukkaille, koska niitä ei riitä - ja Karjalassakin on avun tarvitsijoita pilvin pimein. Toisekseen usein rikkinäisten romujen testaus, kasaus ja uudelleenasennus on työllistävää ja osaamista vaativaa hommaa eikä pientä vapaaehtoisjoukkoa voi vaatia tekemään tätä palvelutyötä orjatyönomaisesti ilta toisensa jälkeen. Lisäksi talkootyö työllistää rajusti myös lahjoittajaorganisaation puolella, onhan siitä huolehdittava erityisen tehokkaasti ettei koneiden levyiilä ole taatusti mitään vanhaa aineistoa jäljellä ennen kunnostusoperaation aloittamista. Siksi koneasiassa onkin otettu linjaus jonka mukaan "kotinurkille" koneita ei anneta lainkaan.

Konekierrätys on kuitenkin tekijöilleen motivoivaa ja hyvin konkreettista auttamistyötä ja on ollut ilo nähdä kunnostamiamme koneita tyytyväisten uusien käyttäjiensä käytössä Karjalan kouluissa ja laitoksissa. Tätä kirjoitettaessa Laatokan Karjalaan on kunnostettu hieman yli 260 konetta, Pietariin kymmenen ja Liettuaan neljä. Jo yksin Laatokan pohjoispuolisen Karjalan kaikkein köyhimmissä hoitolaitoksissa olisi aivan loputtoman tuntuinen tarve. Tässä on homma joka ei ihan heti tekemällä lopu !